anteroeerola

Etujärjestöt

Ay-liitot eivät ole duunarin asialla

Ay-liitot ovat tuulahdus menneestä. Aikanaan niillä on ollut tärkeä rooli duunarin olojen parantamisessa niin palkkauksen, työajan kuin työolojenkin suhteen. Sitä ei kukaan voi kieltää. Mutta mikä niiden rooli on nykypäivänä?

 

Ay-liittojen pitäisi puolustaa omia jäseniään. Niin työllisiä kuin työttömiä. Valitettavasti yksikään ay-liitto ei tee yhtään mitään omien työttömien jäsentensä työllistymisen eteen. Ei ole tehnyt ainakaan tämän vuosituhannen puolella. Jos joku on eri mieltä, niin mielelläni kuulen selostuksen moisista toimista.

 

Laitetaas demokratia uusiksi

Olen tässä miettinyt tätä Harkimon, Jungnerin ja kumppaneiden uudistetaan demokratia -projektia. Sinänsä olen samaa mieltä, että jokin meidän päätöksentekojärjestelmässä on tällä hetkellä rikki, kun olennaisten uudistusten aikaansaaminen on niin vaikeaa. Mutta nyt olisi kyllä todella kiinnostavaa kuulla miten ko. herrat demokratiaa uudistaisivat. Että onko meillä yhtään samankaltainen tilannekuva siitä mitä olisi tarpeen tehdä.

Ammattiliittojen heikkous Suomessa

Meillä on mediassa säännöllisesti puhuttu sosiaalidemokraattien heikosta vaikutusvallasta. Samoin ammattiliittojen ajan moni katsoo menneen jo ohi. Jokainen työntekijä saa pärjätä omillaan, sopia työehtonsa työnantajan kanssa suoraan. Saksassa on tilanne toinen. Maan voimakkain työntekijäliitto IG Metall istuu yhtiöiden johtoryhmissä ja hallituksissa. Se määrittelee miten yritys kohtelee työvoimaa ja miten toimitaan poispotkittavien kanssa.

MIKSI ON YHTÄAIKAA TYÖVOIMAPULA JA SUURI TYÖTTÖMYYS?

EiIisessä Seinäjoellä järjestetyssä TEM:n alueellisten kehitysnäkymien julkistamistilaisuudessa tuli taas esiin yksi nykysysteemin heikkouksia.

On yhtä aikaa kova pula osaavasta työvoimasta ja samaan aikaan paljon työttömiä. Tätä sanotaan usein kohtaanto-ongelmaksi, mutta perimmäinen syy on seuraavassa.

Paljon työttömissä on niitä, joiden työn tuotto jää alle siitä maksettavan palkan. Työnantajat eivät palkkaa heitä.

"The right person in the wrong place can make all the difference in the world."

Kansalaisten etua ei aja juuri kukaan, kun puolueet ovat lobbareiden käsissä – Kuka voisi muuttaa poliittisen pelin säännöt? (HS 22.6.2017) oli mielestäni parasta journalismia aikoihin, sillä se puuttui yhteiskuntamme mahdollisesti merkittävimpään epäkohtaan, eli eturyhmäpolitiikasta johtuvaan hallintokoneistomme kyvyttömyyteen ratkaista ongelmia - erityisen nasevalla huomiolla:

AY-liike äänestää seuraavasta pääministeristä

Tällä hetkellä näyttää hyvinkin mahdolliselta, että AY-liike pääsee valitsemaan Suomen seuraavan pääministerin ensi viikonloppuna:

"Voittopuolisesti AY-demarit asettunevat puoluekokouksessa kannattamaan Rinnettä, koska Harakka ja Tuppurainen ovat Hakaniemen linnakkeissa vielä melko tuntemattomia nimiä." (Yle 29.1.2016)

Kenet MTK haluaa erottaa

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi pe 29.4.2016 seuraavasti:

MTK:n ja ministeri Tiilikaisen tuuletuskokous vahvisti luottamusta. MTK:n johtokunta ei vaadi Maaseutuviraston ylijohtajan eroa.

Pakko kysyä:

Shakespearea mukaillen on jotain mätää Suomenmaalla

Tässä on nyt tullut seurattua farssia, jonka osapuolina ovat olleet niin hallitus, työnantaja- kuin työntekijäjärjestötkin. Farssi tuntuu ikävä kyllä muuttuvan kuitenkin tragediaksi. Asia on joka tapauksessa ollut vakava – Suomen talouden ja kilpailukyvyn kuntoon saattaminen. Kriisitietoisuutta on levitetty erityisesti hallituksen ja työnantajien toimesta ja syyllisen osaa on sovitettu työntekijöille.

Suomi maailman lobatuin maa? Ainakin kalliiksi lobattu.

Suomessa käytetään etujärjestöjen suorittamaan lobbaukseen henkeä kohden 120 euroa vuodessa siinä missä esimerkiksi Yhdysvalloissa 10 euroa. Yli 60 % lobbauskuluista Suomessa muodostuu ay-järjestöjen kautta.

 

Yhdysvalloissa lobbaukseen käytettävät kulut ovat julkisia erillisen rekisteriseurannan myötä, kun taas Suomessa tällaista rekisteriä ei ole. EU-alueen ytimessä eli Brysselissä sovelletaan puolestaan avoimuusrekisteriä.

 

Ay-liike tarvitsee työnantajaa - terapeutin rooliin

Otsikon alkuosan toteamus vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, onhan ay-liike syntynyt puolustamaan palkansaajien oikeuksia suhteessa työnantajaan.  Koska yksittäinen työnantaja on vahvempi kuin yksittäinen työntekijä on työntekijäin käytännössä pakko tavalla tai toisella ajaa etujaan yhteistyössä. Näin ay-liike määrittyy erityisesti näin vappuna taistelusta työnantajain pakkovaltaa vastaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä