anteroeerola

Potkuilla Suomi nousuun

Ammattiyhdistysliikkeessä on julistettu tämän viikon keskiviikolle vuorokauden mittainen työnseisaus. Protestin kärki suuntautuu hallituksen itsepäiseen yritykseen heikentää irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

Juha Sipilän (kesk.) oikeistohallitus uskoo, että helpot potkut ovat perusta työlle ja yrittämiselle. Kenkä takalistoon ja Suomi kuntoon.

Itse asiaa ei muuta se, että hallitus kertoi tänään lievennyksistä esitykseen. Oleellista ei ole pakotetaanko työntekijät polvilleen vai suoraan kontalleen.

Irtisanomissuojan heikentämisessä onkin yhä vähemmän kyse työpaikoista ja enemmän siitä, että hallitus sipaisee nyt ay-liikettä nahkahanskalla poskelle. Hallitus on valinnut omituisen luokkataisteluasennon ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reaalimaailmassa ei ole perusteita sille, että irtisanomissuojan heikentäminen jotenkin parantaisi työllisyyttä. Siitä todistavat hallituksen oma taustamuistio sekä kaksi selvitystä, joista toinen on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja toinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) asiantuntijavoimin.

Hallituksen taustapaperissa sanotaan, että nettotyöllisyysvaikutus ”lienee lähellä nollaa”. PT:n paperissa todetaan muun muassa, että ”pysyvissä työsuhteissa olevien irtisanomisen helpottaminen näyttäisi useammin vähentävän kokonaistyöllisyyttä ja pysyvissä työsuhteissa olevien määrää”. ETLA:n selvityksessä taas arvioidaan, että työntekijöiden suojan murentaminen lisää kyllä rekrytointeja, mutta myös irtisanomisia.

* * *

Suomessa irtisanominen on jo nyt helppoa ja halpaa.

Se koskee erityisesti tuotannollis-taloudellisia syitä, jolloin yritys joutuu kannattavuussyistä vähentämään väkeä. Mutta se koskee myös työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia. Jokainen ymmärtää, että jos kovasti laiskottelee ja juopottelee, edessä on lopputili.

OECD:n mukaan henkilön ominaisuuksien perusteella tapahtuva irtisanominen on vaikeampaa 14 maassa, joihin kuuluvat muun muassa Ruotsi, Saksa, Italia, Ranska, Alankomaat ja Portugali. Tuotannollis-taloudellisten syiden nojalla irtisanomissuoja on Suomea heikompi vain Iso-Britanniassa, Virossa, Irlannissa ja Unkarissa. Tiedot löytyvät hallituksen omista papereista.

Lisäksi koeaika uusissa työsuhteissa nousi kuuteen kuukauteen vuoden 2017 alusta. Sen aikana työsopimus voidaan katkaista ilman laissa olevia irtisanomis- tai purkamisperusteita. Hallituksenko mielestä edes puoli vuotta ei riitä osoittamaan sopiiko työntekijä hommiinsa?

Hallitus on perustellut hanketta tilanteilla, joissa työntekijät käyttäytyvät epäasiallisesti, horjuttavat työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta, vaikeuttavat työyhteisön toimintaa, vaarantavat muiden työsuhteita ja muuten yleisesti myrkyttävät ilmapiiriä. Taustaideologia ei ole kadonnut mihinkään, vaikka syitä ei luetellakaan uudessa esityksessä.

Mutta miten vain työntekijät olisivat syypäitä ongelmiin pienissä yrityksissä? Työnantajatko Suomessa eivät koskaan horjuta työpaikan luottamussuhteita tai myrkytä ilmapiiriä? Miten hallitus aikoo puuttua työnantajien epäasialliseen käytökseen?

Ay-liikkeen väitetään pelaavan poliittisella työnseisauksella SDP:n ja Vasemmistoliiton pussiin. Samalla ei kiinnitetä juuri huomiota siihen, miten keskusta ja kokoomus konttaavat yrittäjäjärjestöjen talutusnuorassa. Ne veisaavat täysin samasta laulukirjasta.

Suomen Yrittäjien kepulainen toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tahtoisi rajoittaa poliittisia lakkoja. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz puolestaan haukkuu ay-liikkeen ja kysyy ”tietävätkö nämä ihmiset, että he elävät demokratiassa, jossa lainsäädäntövalta kuuluisi itse asiassa eduskunnalle?”

Mahtaako Zyskowicz itse muistaa, että demokratiaan kuuluu myös ammattiyhdistysliike, jolla on oikeus vahtia, ajaa ja puolustaa jäsentensä etuja?

Sipilän hallitukselle irtisanomissuojan heikentäminen on lähinnä vastakkainasettelua hakeva vaaliase, jolla se tahtoo osoittaa kovuutta yrittäjien asian ajamisessa. Pienemmän riesan tie kaikille olisi perua koko hanke.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Nyt voidaan vain arvella mitä tälläinen laki toisi tullessaan voimaan, oikeuskäytäntö tulisi vasta vuosien päästä määrittämään mitkä on ne todelliset työntekijästä johtuvat syyt joilla tätä lakia voidaan soveltaa, tätä ennen varmasti tullaan lukemaan ylilyönneistä.

Jossitellaanpa vaikka että on kova nousukausi ja tämä laki on voimassa, miten työpaikkaa vaihtavat näkevät pienet yritykset, ei kovin houkuttelevana vaihtoehtona, parhaimmillaan tämä laki tappaa pienen yrityksen mahdollisuudet kasvuun, isot yritykset voittavat ja uskon tämän olevan yksi hallituksen piilotavoitteista tämän lain kanssa.

Toinen on että tämä on se viimeinen oljenkorsi työllisyystilastojen parantamiseen, johan jo tilastointimääritelmään riittää 1 tunti töitä kuukaudessa että henkilö poistuu työttömien listoilta, joten potku/rekry sirkus käyntiin niin ollaan 100% työllisyydessä vaikka saman verran työttömiä työnhakijoita kuin ennenkin.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Pari pointtia tuli mieleen:

Yksikin väärän (saati 2) työn vastaanottaminen voi tuhota työntekijän CV:n ja heikentää tulevia työnsaantimahdollisuuksia. Tämä tullee johtamaan vielä suurempaan osaamissegregaatioon.

Yritykset eivät ole samanlaisia. Vilunkiyrittäjät, joilla ei tarve mmuta kuin palkata sesonkityöntekijöitä saavat kilpailuedun asiallisesti toimiviin verrattuna.

Pienenmpipalkkainen sesonkityö ja siihen heti perään vaikkapa 2kk karenssi tuhoaa työntekijän taloden.

Varmaan löyty kymmeniä etukäteen arvaamattomia muita pointteja.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Minullekin tuli pari pointtia mieleen.

Kun pieni yritys jossa on 2-5 työntekijää , omistajapari ja ehkä sukulaisia on näin nousuaikana saanut työmahdollisuuksia ja harkitsee uuden täysin vieraan ja ulkopuolisen työntekijän palkkaamista niin pelko epäonnistumisesta on todella suuri. Tuonkokoisessa yrityksessä ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia tutustua lakipykäliin niin syvällisesti että menettelytavat olisivat täysin selvillä toteutettaviksi erilaisissa tapauksissa. Senpä vuoksi työntekijän palkkaaminen on erittäin jännittävä ja riskialtis tapahtuma pienissä yrityksissä. En viitsi nyt listata missä kaikessa voi asia mennä pieleen mutta mahdollisuuksia on monia.

Tuon kokoisia yrityksiä on kuitenkin paljon ja jo yhdenkin työntekijän lisääminen suurimpaan osaan noista tarkoittaisi merkittävää työpaikkojen lisäystä. Olemmehan kaikki sitä mieltä että vapaita työpaikkoja pitäisi saada lisää?
Ei tuollaisella yrityksellä ole varaa mennä oikeuteen riitelemään epäonnistuneesta rekrytoinnista suuria ay-liittoja vastaan jotka marssittavat suuren varatuomarijoukkonsa puolustamaan jäsentään suurella rahalla kustannuksista välittämättä.
Tilanteesta on minulla omakohtaisia kokemuksia kun työntekijämme ei ymmärtänyt että työnantajan työkaluilla ei ole soveliasta tehdä iltasittain "omaa keikkaa" pimeästi. Harkitsin tuon kokemuksen jälkeen tosi tarkasti otanko laajennuksen omasta selkänahastani vai palkkaanko uuden työntekijän. No, palkkasin sitten ja myöhemmin lisää.

Tuon kertomani syyn takia kaikki sellaiset toimenpiteet jotka hälventävät pienen työnantajan pelkoja ovat tervetulleita ja tuottavat hyvän palkinnon Suomen kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Toimituksen poiminnat