anteroeerola

Pääkaupunkiseudun sote-murskajaiset

Pääkaupunkiseudun valtuustot kokoontuivat tällä viikolla Vantaalle sote- ja maakuntauudistuksen murskajaisiin. Ne saivat aikaan yhteisen kannan, jossa uudistuksen perusteet jauhetaan soraksi.

Lausunnon mukaan palvelut heikentyvät ja palveluketjut katkeavat. Uudistus heikentää kaupunkien edellytyksiä menestymiselle ja mahdollisuuksia kasvulle.

Kun kaupungit menettävät ison osan verotuloistaan, siirtyvät leikkauspaineet koulutukseen, kaupunkiympäristöön ja liikenteeseen. Vaatimus kustannusten hillinnästä taas vie palveluiden karsimiseen ja maksujen korottamiseen. Uudellamaalla tämä tarkoittaisi noin miljardia euroa.

Samalla asiakaslähtöisyys on unohdettu ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet viedään kauemmas pois. Siksi kokonaisuudesta muodostuu iso, kallis ja vaikeasti hallittava. Ylipäätään kaupungit on unohdettu hallituksen suursuhmuroinnissa kokonaan.

Siksi ei ollut lopulta yllätys, että myös Espoon kaupunginvaltuusto päätti selvin numeroin pysyä mukana pääkaupunkiseudun sote-kapinassa. Tämä siitä huolimatta, että kaupunginhallituksessa kokoomus, keskustasta ja siniset yrittivät irrottaa Espoon yhteisrintamasta. Näin ne asettivat puoluekurin ja hallitusvallan asukkaidensa etua tärkeämmäksi.

Itse korostin puheenvuorossani sitä, että elinkeinoelämä on jo näyttänyt uudistuksen todelliset karvat.

Helsingin Sanomat kertoi hiljattain, miten yksityiset sosiaali- ja sairausjätit odottavat kieli pitkällä markkinoiden avautumista.

Kyse on isoista rahoista. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan niin sanotun valinnanvapauden (eli yksityistämispakon) piirin tulee noin 5,4 miljardin euron markkina. Tästä yksin sote-keskusten siivu on vajaat kaksi miljardia, josta yritykset saisivat alkuvaiheessa ikään kuin käsirahana 100 – 500 miljoonaa euroa.

Tämän päälle tulevat yksityisten palveluiden asiakassetelit, jotka ovat noin 1,6 miljardin euron markkina. Sitten ovat vielä vanhusten ja vammaisten henkilökohtaiset budjetit, joiden markkina-arvo on 1,5 miljardia euroa.

Vaikka kieli on pitkällä, ei kannata nuolaista ennen kuin romahtaa. Kellon viisarit ovat nyt siinä asennossa, että sote on hilkulla luhistua omaan mahdottomuuteensa.

Elinkeinoelämän etujärjestöt julkaisivat äskettäin melkein hätähuudon hankkeen puolesta. Sen olivat allekirjoittaneet Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja joukko sote-alan työnantajajärjestöjä.

Tällainen vetoomus kertoo lähes kaiken siitä, mistä oikeasti on kyse: elinkeinoelämän ja suuryritysten eduista. Sote-uudistuksessa julkisista palveluista halutaan tehdä yksityistä bisnestä. Ja hallitus on kontannut elinkeinoelämän talutusnuorassa. Se on avaamassa veronmaksajien taskua yksityisille sosiaali- ja sairausjäteille.

Tämä on uudistuksen ydin, vaikka sen puolustajat ovatkin keksineet uuden silmänkääntötempun. Heidän mukaansa soten torppaaminen johtaisi kunnissa julkisten palveluiden laajaan yksityistämisaaltoon. Näin asia ei ole. Miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistamisia kunnissa ei voi lakiteitse estää, jos niitä nytkin rajoitetaan määräaikaisella lailla?

Kuntien ongelmat palveluissa johtuvat siitä, että valtio on vuosien ajan leikannut niiden rahoitusta eikä hoitavia käsipareja ole tarpeeksi. Ongelmien taustalla ei ole se, että palveluilla ei tehdä riittävän paljon yksityistä bisnestä.

Erityisesti sinisten hirttäytyminen soteen raivokkaaseen puolustamiseen on outoa. Voiko puolueen ainoa tarkoitus olla vallitsevan režiimin pönkittäminen? Ennen puhuttiin ministerisosialismista. Nyt on nähty sellainenkin kuin ministeripopulismi, kansanliike ilman kansaa.

Onneksi pääkaupunkiseudulla valo on syttynyt järjen lamppuun, erityisesti kokoomuksessa.

Pääkaupunkiseudun sote-murskajaisiin on helppo yhtyä. Jos sote- ja maakuntahanke kaatuu, se menee oikeaan suuntaan. Sen jälkeen on aloitettava uudelta pohjalta, uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat