*

anteroeerola

Kansanvallan kuolio?

Kevään kuntavaalien ehdokaslistat lyötiin kiinni tänään. Ainakin pääkaupunkiseudulla Vasemmistoliitolla menee nyt hyvin. Sekä Helsingissä, Espoossa että Vantaalla ehdokkaita on nyt enemmän kuin edellisissä vaaleissa syksyllä 2012. Jopa Kauniaisten umpiporvarillinen ikirouta sulaa, kun sinne on saatu ensimmäinen vasemmistoliittolainen ehdokas ensi kertaa sitten vuoden 2008.

Iso kuva on silti se, että lähes kaikilla puolueille ehdokasmäärät ovat tippuneet rajusti. Suurissa puolueissa keskustassa, kokoomuksessa ja SDP:ssä voi puhua jopa romahduksesta. Myös Vasemmistoliitossa nähtiin hienoinen ehdokasmäärän väheneminen.

Ajankohtaisen poliittisen tilanteen näkökulmasta tästä voi olla iloinen hallituspuolueiden kohdalla. Ne saavat hiljalleen sen, mitä ovat tilanneet. Ehkäpä ehdokasmäärä on myös oire hupenevasta kannatuksesta. Omatkin alkavat kyllästyä. Puoluesihteerien selittelyt entistä vähemmistä valtuustopaikoista eivät mene läpi kellään.

Kansanvallan kannalta ei riemuun silti ole aihetta. Tämä koskee kaikkia puolueita. Suomalainen kansanvalta voi toteutua täysimääräisesti vain, kun kaikissa puolueissa – myös niissä, joiden politiikkaa itse pääosin vastustaa – on hyviä ehdokkaita. Ja vaalien perusteella edustajia, jotka hoitavat työnsä tunnollisesti ja joilla on linja ja näkemys asioista. Demokratiassa äänestäjillä on oltava mistä valita.

Kun yhdistetään vähenevät ehdokasmäärät laskeviin äänestysprosentteihin, on käsissä hitaasti etenevä kansanvallan kuolio.

Usein äänestämättä jättämisen taustalla on jonkinlainen välinpitämättömyys. Se taas voi liittyä joko tyytyväisyyteen tai katkeraan tyytymättömyyteen: ihan sama, kuka siellä kunnantalolla istuu nappia painamassa.

Jos on tyytymätön, varsinkin silloin pitää äänestää. Muuten mikään ei varmasti muutu. Suomessa on monipuoluejärjestelmä, jossa voi valita ja jossa puolueilla oikeasti on eroja.

Silti poliitikot - varsinkin valtapuolueissa - saavat katsoa myös peiliin. Miksi yhä useampi kokee, ettei yksikään ehdokas ole minun ääneni arvoinen? Pitäisikö tehdä parempaa politiikkaa? Miten olisi, jos poliitikot vaalien jälkeen vähän useammin tekisivät niin kuin ovat ennen vaaleja puhuneet?

Kunta-alan kehittämissäätiö julkaisi joku päivä sitten selvityksen, jonka mukaan kansa ei tunne luottamusta päättäjiä kohtaan. Mikä oli tämän nollaselvityksen arvo ja uutinen?

Meistä jokainen on joskus tyytymätön johonkin päättäjään. Ei olekaan mitään yhtenäistä päättäjien tai poliitikkojen luokkaa, joita kaikkia pitää kerralla joko peukuttaa tai olla peukuttamatta. Demokratian idea on, että päättäjät voidaan vaihtaa. Kansa valitsee, kansa erottaa.

Vaaleissa valta jaetaan niiden kesken, jotka äänestävät.  

Itse olen ehdolla uudelle kaudelle valtuustoon siksi, että Vantaalla ja koko Suomessa olisi jatkossakin hyvät julkiset palvelut – eikä ihmisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia revittäisi auki ylikansalliselle bisnekselle.

Että asuminen olisi kohtuuhintaista, joukkoliikenne toimivaa ja myös kaupunki aktiivinen työllistäjä.
Että koulujen sisäilma ei vaarantaisi lasten ja opettajien terveyttä.

Tai ettei omista ongelmistamme syytellä Suomesta turvaa vainolta hakevia, muualta tulleita ihmisiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Sirolaopiston ennakkosensuuri toimii .

Toimituksen poiminnat