anteroeerola

Vantaalta märkää rättiä työttömien lapsille

Vantaa päätti alkuviikosta lähteä omille teilleen, kun kaupunginvaltuuston enemmistö päätti äänin 36 – 31 rajoittaa lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Siirto oli hyvin omalaatuinen, sillä esimerkiksi Helsinki, Turku, Tampere ja Kotka ovat päätyneet toiseen ratkaisuun.

Päivähoito-oikeuksien rajaamista Vantaalla halusivat kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, RKP ja kristillisdemokraatit. Vastaan olivat Vasemmistoliiton lisäksi SDP ja vihreät. Merkille pantavaa on, että yksikään ryhmä ei hajonnut äänestyksessä.

Päivähoidon murentamiseen oli haluja, vaikka asiaa koskeva laki ei edes vielä ole voimassa. Lisäksi se saattaa vielä joutua ongelmiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta ei ole samantekevää, rajoitetaanko työttömien lapsilta oikeutta varhaiskasvatukseen.

Juha Sipilän hallituksen antaman lakiesityksen oleellinen pointti on se, että jatkossa lapsilla, joiden vanhemmat ovat työttömiä tai hoitavat muita lapsia kotona, ei ole oikeutta kokoaikaiseen päivähoitoon. Osa lapsista saakin pian sanoa vantaalaisilla hiekkalaatikolla, että minä en saa tulla tarhaan, kun isillä ja äidillä ei ole töitä. Näin ihmisten sosiaalinen kahtiajako aloitetaan jo ennen kouluikää.

Hallitus perustelee leikkauksia usein sillä, että lapsille ei haluta jättää velkataakkaa. Mitä muuta päivähoito-oikeuden rajaaminen on kuin lapsilta viemistä tässä ja nyt?

Samalla viikolla Vantaan budjettipäätöksen kanssa vietetään kansainvälistä lasten oikeuksien päivää. Kuten Yleisradion kanavia seuranneet tietävät, sen teema on tänä vuonna lapsiperheiden köyhyys.

Juuri näille köyhille työttömyyden koettelemille perheille Vantaan valtuutettujen enemmistö tarjosi kylmää rättiä kasvoille. Kaupungin uuteen imagokampanjaan kuuluva iskulause ”Kasvavan taaperon paratiisi” osoittautui samalla totuutta muuntelevaksi informaatio-operaatioksi.

Sinällään päätös on luonteva osa vantaalaista kunnallispolitiikkaa, jota on jo vuosia rämettänyt virkamiesvalta, valtapuolueiden ryhmäkuri ja jonkinlainen ”on sovittu jo” – kulttuuri. Valtuuston enemmistö hyväksyi tällä valtuustokaudella jo kolmannen budjetin, johon ei tehty yhtä ainutta euromääräistä muutosta.

Yllättävä, mutta ohimeneväksi osoittautunut demokratiakohtaus kuitenkin koettiin, kun valtuustoryhmät päättivät yksimielisesti, että lastentarhojen ryhmäkokoja ei suurenneta. Vaikka yhteisymmärrys oli voitto, on päätös sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, kun se yhdistetään päivähoito-oikeuden rajoittamiseen. Hoidon taso säilyy niillä lapsilla, joiden oikeutta varhaiskasvatukseen ei rajoiteta.

Budjetin yhteydessä äänestettiin myös muista isoista asioista. Muun muassa seuraavat muutosesitykset kaatuivat äänestyksissä. Vasemmistoliitto jäi kaikissa vähemmistöön.

* Muutetaan luottamusmiesten palkkiosääntö niin, että lisäpalkkio lähtee juoksemaan vasta neljännen tunnin jälkeen, ei kolmannen kuten nyt (20 puolesta, 45 vastaan, 2 tyhjää).

* Panostus Vantaan terveysasemien hoitojonojen kertaluontoiseen purkamiseen ja pysyvään sujuvoittamiseen (5 – 62)

* Lisää henkilöstöä hoitamaan lastensuojelun pullonkauloja (13 puolesta, 53 vastaan, 1 tyhjä)

* Lisäpanostus estämään HSL:n lippuhintojen rajua korotusta (13 – 54)

* Palvelusetelien käytön lopettaminen (4 – 63)

* Lisäykset vanhustenhoitoon (15 – 52 vastaan)

* Maahanmuuttajien toiminnan tukeminen Tikkurilan Silkinportissa (3 – 54)

* Maltillinen lisäys maahanmuuttajien kielikoulutukseen (15 – 50)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat