*

anteroeerola

Borgin-Vartiaisen-Stubbin-Wahlroosin talouslinja!

Näin ennen vaaleja ilma on sakeana erilaisia neuvoja kansanedustajaehdokkaille ja sitä kautta tulevalle eduskunnalle. Viime viikolla julkaistiin kaksi merkittävää raporttia, joista kumpikin sisälsi paketin toimenpidesuosituksia.

Niistä ensimmäistä ei juurikaan huomioitu julkisuudessa. Kyse oli arkkipiispa Kari Mäkisen vetämän köyhyysryhmän vetoomuksesta.

Jälkimmäinen puolestaan arvioitiin valtamediassa suorien lähetysten sekä valtavan kohun ja kommentoinnin arvoiseksi. Kyse oli pääministeri Alexander Stubbin (kok.) tilaamasta Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borgin (kok.) ja taloustieteilijä Juhana Vartiaisen (kok.) raportista, jolla Suomi pitäisi nyt saada nousuun.

Vaikka teemat eivät välttämättä ole yhteismitallisia, huomion määrä kertoo jotain myös yhteiskunnan arvoista ja siitä, mitä pidetään tärkeänä.

Mäkisen keskeinen viesti oli, että suhtautuminen köyhyyteen on Suomessa muuttunut kahdessa mielessä huolestuttavalla tavalla. Ensimmäinen on se, että kaikkien pitää tulla toimiin omillaan. Toinen on se, että jos ihminen on köyhä, ”ei niille oikeastaan kuulukaan mikään muu”, kuten arkkipiispa asian muotoili Helsingin Sanomien mukaan. Tämä viestii rankasta ja kovasta ilmapiiristä yhteiskunnassa.

Borgin-Vartiaisen viesti on kovasti toisenlainen. Sen mukaan tavalliset suomalaiset palkansaajat ovat syyllisiä Suomen talousongelmiin. He nostavat liian suuria liksoja eivätkä ole tarpeeksi halukkaita töihin. Erityisesti tämä koskee ikääntyviä ihmisiä ja äitejä.

Ratkaisuksi kokoomusduo väläyttää esimerkiksi Saksan mallia eli tiukempia ehtoja työttömyyskorvauksille, ihmisten töihin patistamista tai tuettuja matalapalkkatöitä eli niin sanottuja ”minitöitä”. Millaisille mini-ihmisille näitä minipalkkoja tarjottaisiin?

Lisäksi työvoiman tarjontaa pitää heidän mielestään lisätä. Tämä siis maassa, jossa on 460 000 työtöntä työnhakijaa ja vain 47 000 avointa työpaikkaa. Peruste kerrotaan hyvin avoimesti. Se pitää työntekijöiden palkkavaatimukset kurissa.

Onko Suomen kilpailukyky siis todella kiinni vain siitä, ettei meillä makseta tarpeeksi pieniä palkkoja? Eikö kilpailukyvyn ydin ole se, että täällä valmistetaan tuotteita, joilla on kysyntää maailmalla? Eivätkö silloin teknologia, laatu, toimitusvarmuus, innovatiivisuus, kestävyys ja ekologisuus ole keskeisiä kilpailukyvyn tekijöitä?

Näistä vastuun kantaa yritysjohto, eivät ”liian suurta” palkkaa nauttivat työntekijät.

Päähallituspuolue kokoomuksen onkin ollut helppo kopioida Borgin-Vartiaisen raportin raippalinja suoraan omaan ohjelmaansa, ns. ”työlistaan”. Sen keskeinen viesti onkin vain ja ainoastaan työntekijän vastuu Suomen taloudesta.

Lisäksi Stubb on esittänyt muun muassa sosiaaliturvaetuuksien jäädyttämistä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä sekä kehitysyhteistyön leikkaamista Suomen pelastamiseksi. Näin hän siis ratkaisisi isänmaan ongelmia ottamalla pois paitsi Suomen köyhiltä ja työttömiltä, myös maailman vähäosaisilta.

Oman lisänsä vaalikeskusteluun tuo myös kokoomuksen rahoittajana aiemmin toiminut pankinjohtaja ja aateliton kartanonherra Björn Wahlroos. Tuoreessa kirjassaan hän kertoo, miten julkisia menoja pitää vähentää, toiset ihmiset ovat jopa kymmenen tuhatta kertaa tuottavampia (ja vähän ihmisenäkin parempia) kuin toiset ja että rikkaiden verotusta ei voi - eikä varsinkaan saa - nostaa.

Vaatimuksista muodostuu yhdenlainen Borgin-Vartiaisen-Stubbin-Wahlroosin linja. Yhteistä sille on se, että yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmilta ei vaadita kerta kaikkiaan mitään yhteiseksi hyväksi. Omistajien ja heidän palkkaamien johtajiensa ei tarvitse kantaa vastuuta siitä, että yritykset kehittelevät parempia tuotteita, osoittavat osinkomalttia tai maksavat enemmän veroja, kantavat vastuuta työllisyydestä tai huolehtivat siitä, että työntekijät jaksavat töissä nykyistä paremmin.

He kaatavat kaiken vastuun tavallisten ihmisten niskaan: joko palkansaajina tai palveluiden ja sosiaaliturvan käyttäjinä.

Onneksi tulevissa eduskuntavaaleissa tarjolla on myös antiteesi tälle eliitin itsekkyyden ja ahneuden linjalle. Se löytyy Vasemmistoliitosta.

Vaihtoehdoista lisää seuraavissa blogipäivityksissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tossa vielä yks linja.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/03/15/k...

raha ja talous julkaisee 1.4 vas foorumilla oman linjansa (vas foorumi tilannut niiltä) juttelin ahokkaan kanssa, se linja on lähempänä meikäläistä.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen
Helena Koskinen

Ei ostovoimaan vain investointeihin.

Jos tuottavat suomalaiset yritykset joilla rahaa piisaa, käyttävät ne omistajien ja johdon palkitsemiseen ja rikastuttamiseen työpaikkojen luomisen eli investointien sijaan, ei mitään tapahdu, vaikka kuinka nillitettäisiin. Jos he eivät osaa tai heillä ei ole ideoita, olkoon sitten niin, mutta silloin täytyy jonkun muun , joka uskaltaa kantaa vastuun, investoida. Valtio on ihan hyvä investoija tässä tilanteessa, varsinkin kun yleishyödyttävoä kohteita löytyy pilvin pimein ja lainaraha ei maksa nyt mitään. Ja sehän tulee maksamaan vasta sitten, kun pyörät taas pyörivät, jolloin mekin voidaan velkaamme lyhentää.

Näin toimivat taloudellisesti me, meidän lapset ja lastenlapset, miksi ei siis valtio? EU:n kannattaa myöskin muuttaa linjaansa ja miettiä järkevämpiä tapoja hoitaa tätä huonoa taloustilannetta ennenkuin ollaan ihan kyykyssä. Tai no joo, ehkä kovapäiset ei helpommalla opi.

Jyrki Paldán

Käytännössä kaikki nykyisin kiertävä raha on lainaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vasemmistoliitto menetti kasvonsa potkaistessaan Yrttiahon & Co ulos ryhmästä vain siksi, että Arhinmäki saisi 15 000 euroa kuussa virkapalkkaa.

Arhinmäki itse totesikin, että Vasemmistoliiton tärkeimmäksi saavutukseksi vaalikaudella jäi Stadionin remontti.

Kannattiko?

Käyttäjän anteroeerola kuva
Antero Eerola

Mitä Yrttiahoon tulee, hän tukee julkisesti valintaani eduskuntaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Yrttiaho oli sieltä älykkäimmästä ja kokeneimmasta päästä kko eduskunnassa. Sääli, että hänet sysättiin syrjään. Olisi ollut parempi ministerinä kuin Arhinmäki.

Mutta, olutta mikä mennyttä, sano...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tiedoksi valvojalle: Tällaisista ennakkosensuroiduista keskusteluista ei keskustelijoille tule ilmoitusta vastauskommenteista. Se tekee keskustelusta risaista, hidasta ja sattumanvaraista.

Poistathan tämän, kun olet lukenut.
Kiitos!

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Minkään Saksan mallin liittäminen Björn Wahlroosin linjaan ei kyllä ole perusteltua.

Wahlroos on hyvin Saksa-vastainen, ehkä sen takia että Saksan talouskehitys kumoaa hänen näkemyksensä rahoitustoimen tehokkuuden merkityksestä kansantaloudelle.

Tuoreessa kirjassaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta (2015, Helsinki: Otava) Wahlroos kirjoittaa Saksasta, että ”Euroopan teollisella suurvallalla on yhä maanosan vanhentunein, tehottomin ja taloudellisesti heikoin pankkijärjestelmä” (2015, 160).

Toisaalta samassa kirjassa todetaan, että Saksa on Euroopan suurin kansantalous ja että ”sillä on myös maailman suurin vaihtotaseen ylijäämä, jopa suurempi kuin Kiinalla” (2015, 311). Siis ylijäämien synnyn kannalta pankkijärjestelmän tehokkuudella ei näytä olevan mitään, tai ei ainakaan mitään myönteistä merkitystä. Maailman luova luokka ja kaikenlaiset pelinkehittäjät eivät kaiketi pyrkisi ja kasautuisi Berliiniin, jossa on kaikista tehottomin pankkijärjestelmä, jos sen pankkijärjestelmän tehokkuudella olisi heille jotakin merkitystä.

(Krugmanin kaksoispistettä, tai sen puutetta Wahlroosin teoksessa, on tarkasteltu toisaalla saksalaisen queer-feministisen diskurssin valossa http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2015/03/16/onk....)

Saksalaisissa minijobeissa viikkotyöaika on yleensä 12-20 tuntia, joten ansiotaso on vallitsevaan hintatasoon nähden kohtuullinen. Saksassa minijobeja voi hakea hankkia itsenäisesti, ilman koulutuksia ja työhistoriaa koskevia todisteluja.

ulf fallenius

Niin tai näin niin joka päivä tehdään palkkasopimuksia huomattavasti pienemällä palkalla kuin ennen .Ensin ulkoistetaan ja palkan alennus ja taas ulkoistetaan ja palkan alennus ja ihan uusissa palkkauksissa mennään selvästi alennetulla palkalla liikkeelle ja tällä tavalla kilpailukyky on jo saatu monessa yrityksessä kuntoon ja yksikään vassari ei pysty asialla mitään ja aivan liian pieni puolue ja liike muutenkin.Tämän palkkasodan on aloittanut globaalinen kilpailu missä vastassa yli miljardi halpatyöläistä ja sen takia työvoima on parempi laittaa markkinaehtoiseksi Suomessakin koska täällä on ikuinen työvoimareservi.Valtio ei kestä kauan näitä työttömien kuluja niin alasajo niissäkin on välttämätön ja tämä kaikki tapahtuu 10 vuoden sisällä.Sähköinen viestintä ja robotit vie vielä paljon työpaikkoja sanoisin enemmän mitä voimme ymmärtää olen itse alalla missä näin on käymässä ja puolet jo kysynnästä puuttuu.

Pekka Heliste

Saksa on kyennyt ratkomaan työllisyysongelman osaaikaisuuden kautta , 25 % työllisistä tekee osa-aikaa, Suomessa vain 9 % on osa-aikaisia ja 500000 työttömänä eli Suomi on ratkaissut työajan lyhentämisen työttömyyden kautta.

Saksassa iäkäs voi jäädä pois työtä jo alle 60-vuotiaana , sillä ansiosidonnaista saa 18 kuukautta ja senkin jälkeen korotettua sosiaaliturvaa ja kun päälle sa suurin piirtein kolmen vuoden palkan niin ikääntyneiden työllisyysaste on samaa luokkaa kun Suomessa.Mutta samanlaista sosiaalista katastrofia ei synny kuin Suomessa, Ihalainen juuri esitteli synkeää tilannetta, jossa kohteena ovat ikääntyneet työttömät

Suomessa ikääntynyt jää valtion maksettavaksi. Saksa on kopioinut Suomesta tupomallin, jossa vientiteollisuus määrittelee päänavaajana palkankorotustason.Meilläkin toimittiin näin 60-luvulta aina 2007 saakka ,Useimmiten Metalli oli se päänavaaja , joskus Paperi Mutta vuonna 2007 Kokoomuksen/Katisen lupaus ylisuurista palkankorotuksista johti siihen, että julkisesta sektorista tuli palkkaveturi ja se alkoi vetää palkkatasoa taivaisiin. Tuhoa täydensi EK halus iirtyä työpaikkakohtaiisin ratkaisuihin, mutta siihen ei ollut valmiuksia eikä menettelytapoja, joten julkisen sektorin esimerkki levisi kuin kulovalkea kun yritykset kilpailivat julkisen sektorin kanssa. Saksassa tupo-systeemin vuoksi palkkamaltti säilyi ja paikallisiat riidoistakin välytyään henkilöedustuksen vuoksi.Jo 10 hengen yrityksissä neuvotteluja hoitaa henkilöstöneuvosto johon kuuluu vähintään viisi työntekijöiden edustajaa eikä sopua synny ennen kuin enmmistö edustajista kannatta ratkaisua. Työnanatja ei voi siis sanella mitään yksipuolisesti.Toisin on Suomessa , neuvotteluissa on mukana vain orpo luottamusmies ilman tukea ja työnantajan ratkaisut tulevat voimaan työnantajan yksipuolisella käskytyksellä. Suomi on siis dikdatoorinen maa Saksaan verrattuna

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ongelman ydin on osa-aikaisuuden käsite. Osa-aikaisuus tarkoittaa normaalista poikkeavaa. Osa-aikaisuudesta, joka on nousemassa "enemmistöasemaan", päästään yksinkertaisesti lyhentämällä työajaksi esimerkiksi joko 5 x 6h/vko tai 32h/vko. Samalla työvoimatilastot kaunistuisivat myös todellisessa maailmassa.

Pekka Heliste

Itse asiassa Borg ja Vartianenkin viittasivat hieman Ruotsin Saksan malliseen neuvottelujärjestelmään: Ruotsissakin yritysdemokratia on paljon pidemmällä kuin Suomessa , työnantajalla ei ole yksipuolista saneluvaltaa HR asioissa ja niinpä päätökset tulevat voimaan vasta kun työntekijöiden edustajien enemmistö tai työntekijöiden enmmistö on hyväksynyt uudet työehdot .

Työnantaja ei voi yksipuolisesti sanella mitään , kuten Suomessa, vaan työnantajan on neuvoteltava hyväksyttävä kompromissi. Silloin ei tietystikään tarvita laittomia lakkoja kuten Suomessa

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ostovoimaa voi teoriassa olla rajattomasti, mutta shoppailuaika on rajallinen. Ja halukin.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho

"Yhteistä sille on se, että yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmilta ei vaadita kerta kaikkiaan mitään yhteiseksi hyväksi."
- 52% tulovero on mun silmissäni jotain muuta kuin "ei mitään". Kirjoittajan on pakko viitata tällä "vaatimisella" muutokseen, kun eihän tuossa muuten ole mitään järkeä.

"Omistajien ja heidän palkkaamien johtajiensa ei tarvitse kantaa vastuuta.." & "He kaatavat kaiken vastuun tavallisten ihmisten niskaan"
- En ymmärrä tätä osiota ollenkaan. Kyllä johtajat saavat kenkää, jos eivät onnistu työssään. Mitä muuta pitäisi tehdä kuin hoitaa hommat hyvin? Noita veroja maksetaan jo liikaakin.
- Ei kai duunarikaan ole vastuussa koko yhteiskunnasta. Aika paljon vastuuta voisi osoittaa kuitenkin siihen, että pitää itsensä kilpailukykyisenä. Suurimmalla osallahan täällä on jo töitä. Työttömien + ay-liikkeen voisi olettaa tekevän kaikkensa työllistymisen eteen. Yksittäisen työttömän on vaikeaa tehdä isoja liikkuja enää, kun tilanne on jo päällä, mutta toivoa sopii vähintäänkin, ettei ay-liike lopeta kokonaisia toimialoja täällä.

Toimituksen poiminnat